Thursday, May 2, 2013

The story begins

Tarkoitukseni ei ole kirjoittaa tarinaa itsestäni, omasta elämästäni. Tarkoitukseni on löytää asioita, havaita uutta, oppia ja ammentaa kaikki mahdollinen, ja auttaa samalla muita näkemään mitä kaikkea elämä voi tarjota, kuinka siitä itse voi luoda juuri sitä, mitä sen toivoo olevan. Kuitenkin näen maailman omin silmin, vaikka pyrkimykseni olisi laajentaa näkökenttää mahdollisimman paljon oman itseni ulkopuolelle. Tästä syystä havaintoni ja kokemukseni kulkevat kauttani, kuin myös monet esimerkkini.

Olen nuori nainen, yksi muurahainen miljoonien joukossa. Minun tarinani on varmasti hyvin tavanomainen; enemmän tai vähemmän vaikea lapsuus (miten se sitten määritelläänkään), alkoholi vahvassa roolissa perhe-elämässä, josta luonnollisesti seurasi riistävä teini-ikä ja kovat kivut. Pelastukseni monen vuoden tuskan jälkeen oli turvallinen ja tasainen seurustelukumppani, jonka kosinnan jälkeen luonnollisena seuraukseni menimme kihloihin ja yhteistä taivalta kertyi viisi vuotta. Puoli vuotta ennen eroa muutin Tampereelta yhteisestä kodistamme Jyväskylään koulupaikan perässä, mutta enimmäkseen minun oli päästävä pakoon todellisuudesta, elämästäni joka ei ollut koskaan tuntunut omaltani - tämän piti jälleen olla uusi pelastukseni. Seurasi ero ja odottamaton täysi romahdus, vuosia muhinut viha ja tuska lapsuudesta, arvottomuudesta, kelvottomuudesta ja rakkaudettomuudesta iski varoittamatta vasten kasvojani. Tästä seurasi syvä masennus, suoranainen koomatila, koulupaikan menetys ja henkilökohtainen taloudellinen kriisi. Olin vieraassa kaupungissa ja olin menettänyt kaiken mitä olin siihen astisen elämäni aikana rakentanut. Puolitoista vuotta kamppailua elämästä ja kuolemasta, henkisesti ja fyysisesti. Kaikki muuttui, ihan kaikki! Minun oli aloitettava aivan alusta; rakenettava täysin uusi minuus, sellainen, joka on sidoksissa minuun itseeni, ei ihmiseen jonka kanssa elin. Koko tulevaisuus piti rakentaa uudestaan, etsiä jonkinlainen tarkoitus olemassaololle,oppia luottamaan muihin ihmisiin (jota en ollut tehnyt kymmeneen vuoteen), mutta ennen kaikkea uskoa siihen, että edessäni on vielä jotain, löytää usko ja valo vuosia kestäväneen pimeyden jälkeen.








Nyt seison tässä, katson menneeseen, ja hämmästelen mihin olen kaikki vuodet elämästäni heittänyt! Pelkoon, ennakkoluuloihin, epävarmuuteen, epätoivoon, unelmiin jotka eivät ole omiani, rajojen noudattamiseen joita en ole voinut sietää, oletuksiin ja raameihin joihin en yksinkertaisesti sovi! Olennaista ei ole se, mitä olen kokenut vaan se, miten se on minuun vaikuttanut, miten olen kehittynyt, miten olen omin voimin noussut, ja miten voin täydestä sydämestäni sanoa, että elämä on ihanaa, täynnä valoa! Enkä milloinkaan enää suostu kulkemaan pimeydessä, en milloinkaan! En osaa selittää kokemuksiani, mutta toisaalta pidän niitä toisarvoisina. Jokainen meistä kamppailee erinäisten asioiden kanssa läpi elämän: koulu, työ, ihmissuhteet, ulkonäkö, raha, paino, paineet, stressi, talous, lapset, vanhemmat, koti, maine, menestys... Lista on loputon! Niin, ongelmia on aina, mutta uskon, että minä pystyn niihin itse vaikuttamaan, minä pystyn muuttumaan ja samalla ympäristöni muuttuu. Tärkeintä on se, mitä voimme tehdä tulevaisuudella, mitä voimme olla, ja että löydämme itsemme, onni asuu sydämmissämme!

Jopa itse välillä mietin, kuinka naivilta kuulostan. Toisaalta kyllä, mutta kuinka mahtava onkaan se ajatus, että elämä on kuin valtava valoisa pallo; minun vain pitää saada se ensin syttymään. Ja itse olen se, joka pystyy vaikuttamaan siihen, mitä teen sillä määräämättömällä ajalla, joka minulla on jäljellä; elä jokainen päivä kuin se olisi viimeisesi! Kyllä, olen kovin nuori, mutta älä anna sen hämätä, älä anna ennakkoluuloillesi valtaa; ehkä voit silti ammentaa minulta jotakin ja vastavuoroisesti minä sinulta. Koen, että nämä asiat ovat täysin riippumattomia iästä, sukupuolesta, kulttuurista tai mistä tahansa muista tekijöistä, elämää me kaikki kuitenkin elämme.


Toivon, että tämä matka vie meitä jokaista lähemmäs perimmäistä salaisuutta, maailman mahtavuutta, meidän jokaisen sisäistä potentiaalia - siitähän tässä kaikessa on kyse! Avainsana on usko itseensä, ja hartaasti toivon, että jokainen voi löytää itsensä ja elämän valon yhä uudestaan ja uudestaan tai vaikka ensimmäistä kertaa!

No comments:

Post a Comment